HELSINKI (EuroBasket 2017) - Sininen meri Islannin kannattajia seisoo Helsinki Areenan katsomoissa kädet kohotettuna kattoa kohti, kun äänekäs "HU" kantautuu areenalla. Innostunut ja kannustava fanijoukko on varastanut alkukarsintojen show'n Helsingissä näyttäen esimerkkiä muiden maiden kannustusjoukoille.

Kolmella häviöllä FIBA Eurobasket 2017 -alkukarsintansa aloittanut Islanti vaikuttaa olevan ensimmäinen EM-kilpailuista karsiutuvista. Kisamenestyksen puutteesta huolimatta Islannin pelit ovat olleet näkemisen arvoisia näytöksiä maan suuren, äänekkään ja lojaalin fanijoukon ansiosta.

Siniseen pukeutunut Islannin faniarmeija on vallannut kisakatsomoista näyttävän osan itselleen ja tuonut horjumattoman kannustuksen joukkueensa peleihin. Kisamenestyksen karttaessa Islannin joukkuetta, fanit ovat seisoneet sitäkin vankemmin omiensa taustalla, kannustaen äänekkäästi pelin viimeisiin minuutteihin asti. Islantilaisten aito kiintymys joukkuettaan kohtaan on mitä paras esimerkki siitä, mistä urheilun fanikulttuurissa on pohjimmiltaan kyse. 

Heidän innostuksensa on tarttuvaa, etenkin kun satojen islantilaisten joukko nousee yhtenäisenä seisomaan ja huutamaan viikinkikannustuksensa ilmoille. Kyseinen ele tuli tunnetuksi islantilaisten omana kannustushuutona sen siivittäessä maan jalkapallojoukkueen ikimuistoiseen suoritukseen UEFA Euro2016 -kilpailuissa. Sen jälkeen huuto on levinnyt kansainvälisesti, aina rugbyyn ja Australiaan asti.

Kannustushuuto alkaa yksittäisellä käsien taputuksella kaikuen areenan kattoa kohden ja kiihtyen kiihtymistään. Kannustus päättyy lopulta yhteen äänekkääseen taputukseen HU- huudon saattelemana. Tällöin areenalla ei ole yhtään katsojaa, edes vastustajan kannustajaa, joka ei nauttisi islantilaisten kannustusnäytöksestä, vahingossa myös liittyen islantilaisten tahteihin mukaan. 

Neljännen päivän Ranska-Islanti-pelin yhteydessä pieni joukko islantilaisten fanikatsomoa vastapäätä istuvia ranskalaisia liittyi mukaan "viikinkitaputukseen" luoden sydäntälämmittävän urheiluhetken. Viikintitaputuksen käynnistyessä on melkein mahdotonta seurata peliä fanikatsomon täysin varastaessa huomion pelistä, välillä jopa pelaajilta, jotka eivät myöskään voi olla vilkaisematta katsomoihin kannustuksen käynnistyessä. 

Toistuvista tappioista huolimatta Islanti on loistanut paikoitellen peleissä, äänekkään fanilaumansa ansiosta.

"He ovat olleet loistavia. On uskomatonta tunne saada pelata näin suuren Islannista matkustaneen kannustusjoukon edessä", Islannin sentteri Tryggvi Hlinason sanoi. 

Islannin pelien jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa jatkuva keskustelun aihe koskee katsomoissa nähtyä juhlintaa, joille myös vastustajien valmentajat ja pelaajat antavat tunnustusta. Ranskan tähtipelaaja Evan Fournier kertoi olleensa myyty tunnelmasta. "Rakastin sitä. Islantilaiset näyttävät avoimesti ja vahvasti kiintymyksensä joukkuettaan kohtaan, ja heidän kannustuksensa on upeaa nähtävää", hän sanoi. "Haluat pelata maallesi ja fanit kannustavat sinua pelin tiimellyksessä. Pelaajat näkevät ja kokevat sen, ja saavat siitä lisäenergiaa peliinsä."

Ranskan valmentaja Vincent Collet oli myös ylitsevuotavainen fanien suhteen. "He ovat olleet fantastisia ensimmäiset kolme peliä. Kannustus on vaikuttavaa ja muistuttaa viime vuoden (Euro2016) jalkapallotunnelmaa Ranskassa."  

Puolan valmentaja Mike Taylor puolestaan kertoi kolmantena pelipäivänä käydyn Puola-Islanti-ottelun aikana katsomoiden olleen hämmästyttävät. Puola voitti pistein 91-61, mutta Islannin joukkue faneineen sai hänen kunnioituksensa. "Mikä mahtava hetki koripallolle, Islannin valmentaja Craigille (Pedersen), heidän tiimilleen ja pelaajilleen. Islannin fanit osoittivat mistä Eurobasketissa on kyse - koripallosta nauttimisesta."

Islanti putoaa divisioonastaan, mutta pienelle maalle, jonka asukasluku on vain hieman yli 300 000, jo osallistuminen kansainvälisiin turnauksiin on saavutus. FIBA EuroBasket 2017 -turnauksessa Islannin fanijoukossa on nähty myös kuuluisuuksia, mukaan lukien presidentti Guoni Johannesson sekä Islannin jalkapallomaajoukkue, joka oli valmistautumassa MM-karsintaotteluun Suomea vastaan. 

Kolmantena pelipäivänä Puola-pelin häviön jälkeen moni uskollisista faneista matkusti 177 kilometriä Tampereelle seuraamaan jalkapallo-ottelua Suomea vastaan, jossa Suomi tuotti islantilaisfaneille vielä yhden pettymyksen lisää viemällä voiton. Silti seuraavana päivänä islantilaisten fanien armeija kannusti tuttuun, jo totuttuun tapaan äänekkäästi omiaan Ranskaa vastaan. Ranska pelin tappiokaan ei masentanut fanijoukkoja. 

Islantilaisen sanomalehden Morgunbladid toimittaja Karl Blondal kertoi monien fanien seuranneen koripalloa jo pitkään uskomatta joukkueen saavuttavan näin suuria peliareenoja. 

"Monet heistä ovat entisiä pelaajia tai muuten olleet koripallon kanssa tekemisissä", Blondal kerto. "Moni heistä luuli jo, ettei Islanti koskaan etenisi mukaan suuriin turnauksiin. Jos olet Ranskansta, olet tottunut olemaan isoissa peleissä mukana, mutta me elämme nyt unelmaamme - turnauksia, joihin emme koskaan uskoneet Islannin yltävän. Ei tällaisia pelejä voi jättää väliin."

Presidentti Johannessonin läsnäolo kahdessa ottelussa sekä jalkapallon MM-karsintaottelussa on omiaan osoittamaan maan rakkautta urheilua kohtaan. Hän kiteytti islantilaisen urheiluhengen merkityksen hylkäämällä VIP-kohtelun ja istumalla fanikatsomon eturivissä. "Saatamme olla pieni maa, mutta osaamme kääntää sen vahvuudeksemme", hän kertoi fiba.basketballille. "Tulemme mielellämme paikan päälle kannustamaan joukkuettamme, sillä useimmat meistä todennäköisesti tuntevat jonkun pelaajan henkilökohtaisesti tai ovat kotoisin samasta kaupungista. Rakastamme sitä, kun joukkueemme pelaa täysillä ja suurella sydämellä. Kun he tekevät niin, edes pettymykseen päättyvä ottelu ei latista intoamme ja ylpeyttämme."

Presidentti Johannesson (vasemmalla) ja Islannin koripalloliiton johtaja Hannes Jonsson

Kannustusjoukkojen raivokkaan tuen lisäksi myös joukkue oli Johannessonin mukaan liikkeellä oikeassa hengessä. "Minusta on mukava ajatella, että kun pelaajat kohtaavat mahtavan vastustajan, he eivät hermoile tai vapise, vaan ehkäpä miettivät sitä aikaa, kun olivat vain lapsia ja heittelemässä korista koulun pihalla tai kotona autotallin edessä", hän sanoo. "On suuri kunnia päästä näinkin pitkälle, pelaamaan omalle maalleen."

"Urheilu ja isänmaallisuus sopivat hyvin yhteen."

FIBA